Tuumasta toimeen

Aloitan tän blogin, koska joskus sitä huomaa, että voisi olla jotain muutakin kirjoitettavaa, kuin vain ne iänikuiset itsensäpaljastukset. Joka ei sekään ole paha, onhan se hyvä purkautua. tuskin ketään kuitenkaan kiinnostaa.

No tällä blogilla on nyt joku muu tarkoitus, eli kirjaan tänne suunnitelmia, kommelluksia, tuntemuksia ja kokemuksia liittyen tyttäreni ja mun "uuteen" harrastukseen.
tai no lähimatkailua tyyliin laiva ruotsi/viro ja kotimaa, ollaan kyllä harrastettu ihan reippaasti. Mutta ei kahden kesken.

Nyt sattuneesta syystä aloitamme matkailuharrastuksen kahden kesken.only me and my daugter. Miehellä on kovasti työntäyteinen elämä, mutta ehkä hänet jonain päivänä hyväksytään matkaan.

Tytär on kymmenen ikäinen ja minun iälläni ei ole enää merkitystä.

Sunnitelma matkasta alkoi kehittymään about kk sitten, keskusteluja käytiin kotosalla. Mies oli, että tottakai voitte mennä kahden...en ihan uskonut. Ajattelin, että sanoo vain noin, oikeasti naama on kuitenkin norsunvitulla. Mutta koska naistenpäivänlahjaksi sain 100 puntaa kannustusrahaa, niin lopulta silloin ymmärsin; Joo se on ihan ok, että matkustetaan kahden kesken.

Tyttärelle sanoin, että en olekkaan tainnut koskaan saada noin hyvää lahjaa keneltäkään mieheltäni (onhan niitäkin tullut kokeiltua).

Mutta nyt siis tilanne on se, että teemme matkasuunnitelmia.

Vaihtoehtoina oli Saksa, Ranska tai Englanti, lahjaksi saamistamme punnista johtuen, kohteena on Englanti. Tarkemmin ottaen Skotlanti, se on minun pitkäaikainen haaveeni... eikä ainoastaan niiden kilttipukuisten miesten takia ;-D.