Syyslomalla Rovaniemelle

Niin se vain taas on, Rovaniemi kutsuu. Lähdemme koulun syyslomalla kohti pohjoista. Sinänsä ihan mukavaa, kuulema siellä on jo lunta.

Lyhyt vierailu Rovaniemelle

Viime viikonloppuna parin päivän vierailu suhteellisen surullisissa merkeissä. Hautajaista ja muuta elämän ja ajan kulkuun liittyvää. Meidän kun tulisi muistaa nauttia siitä mitä meillä nyt on, tästä ajasta ja näistä hetkistä.

Matkamuistoja

Loppujen lopuksi voidaan sanoa, että matka oli oivallisesti onnistunut. Onhan siinä omat edut, että on tuollaisella valmismatkalla. Aika stressitöntä.
Viime päivinä tutustuimme vielä yhteen matkaporukkaan; äitiin ja tyttäreen ja isoäitiin. Jopa niikseen ystävystyttiin, että Emilia ja minä käytiin heillä kylästelemässä ja tytöt viettivät mukavan Särkänniemipäivän heti seuraavana perjantaina (keskiviikkona tultiin matkalta).
Matkan loput päivät su, ma ja ti ja ke menivät kauhealla vaudilla. Sunnuntaina käytiin Zakynthoksen saaren vesipuistossa. Monia liukumäkiä altaita, jokea sun muuta mukavaa. Siinä vierähti päivä joutuisasti.
Maanantaina ja tiistaina keskityttiin rantaelämään. Eli meressä uimiseen ja auringosta nauttimiseen.


Viimeisenä tiistai iltana käytiin vielä läheisessä erikoisbaarissa/ravintolassa... baari joka oli täynnä lasten leikkipuistomeininkiä, sähköautoja, pomppulinnaa jne. Aika näppärä idea tuokin.

Elamyspaiva

Tanaan kaytiin matkanjarjestajan omalla saarikierroksella. Bussissa pitkin vuoristoteita, pikku kylia, oliivipuita...
Hienoja maisemia. Yksi hienoimmista oli vierailu veneella sinisilla luolilla. Kylla luonto osaa olla kaunis. Emilia sai matkalla toimia hitusen aikaa kipparina ja ohjastaa venetta.
Matkan varrella kaytiin myos viinitilalla maistelemassa viineja. Siella oli tuolloin Kreikan televisioryhma tekemassa dokkaria viinitehtaasta. Siella he kuvasivat myos meidan suomalaisten vierailua ja viinin maistelua. Muutama pullo tuli tietysti ostettua myos mukaan. Mielenkiinoisen mukava tunne oli tuo, ostaa viinit sielta missa ne on oikeasti tuotettu. Samoin yhdessa pikkukylassa ostettiin oliivioljya,jota tuo kyseinen myyjaperhe tuotti. Mukavaa.

Shoppailua

Tanaan oli sitten Zanten kaupungissa shoppailupaiva. Etsiskelitiin uutta matkalaukkua ja kummasti loytyi myos muuta ostettavaa.

Hintataso oli mukavan edullinen, kun osattiin kavella keskuskadulta tarpeeksi pitkalle, sinne kansan puolelle. Emilia sai reilusti jaateloa syodakseen ja mina kahvia juodakseni. Kreikkalaistyylinen kahvi on intresantti makuelamys.. vahan sellaista kellarin ja vinttivaatteen sekoitusta...kahvin aromista ei oikein tietoa.Tieda sitten miten on valmistettu.

Paluu matkan taksimatka oli hauska. odoteltiin tolpalla ja johan siihen kurvasi vauhdikas nuori taksimies, pari brittia kyydissa. No sielta asiakkaat purkautuivat ulos ja me mentiin kyytiin ja sitten taas he takas. Kyselin pariskunnalta, etta olivatko tiedustelleet hintaa..eivat olleet. olivat vain lennossa ottaneet taksin. No heille se hinta ei varmaan ollutkaan mikaan juttu, sen verran rahakkailta vaikuttivat. Eli pitihan mun kuitenkin se hinta tarkistaa ja tuntuupi olevan kaypa 9 euroa ilman mittaria tai mittarin kanssa. Ovat tuollaisen sopimustaksan nakojaan kehittaneet. Zante - Tsilivi 9e.

Perilla

Matka sujui jouhevasti. Pieni vastoinkayminen kuitenkin. Lentokentalla ottaessani matkalaukkua liukuhihnalta sisalto levisi pitkin lattiaa. Samsonite oli hajonnut, koko vetoketju havinnyt. Huh, siina sita kerailtiin pikkareita, sun muita Zakinthoksen lentokentalta.

Hotelli on vallan mainio. Eilinen illallinen oli tayttava ja aamiainen myos. Tama paiva on veitetty uima-altaalla.

Aamulla kukon laulun aikaan kavin juoksemassa viidenkilsanlenkin. kuikistelin talojen piholle. Tuolloin oli viela mukavan viileaa.

Eilen tullessa ehdittiin myos kayda uimassa meressa. Olihan sekin elamys, en ihmettele, etta ihmiset tanne hakeutuvat.
Emilian kommenttina rannalle kavellessa oli, etta taalla on vahan kuin kaikki rakennukset jaaneet kesken.

Ihan on eri meininki matkailussa,kun on tallainen matkanjarjestaja mukana. Kokoajan on joku opastamassa,valimiit ohjelmat,kartat, vinkit jne. Turvallista.

Hotellin lahelta loytyi tallainen spacebar..taalla voi paivittaa terveiset.

Ennakkotutustumista

Olipas hienoa, että veljeni laajoista matkakirjakokoelmista löytyi myös kohdettamme koskeva opaskirja; Mondon matkaopas "Ateena ja Kreikan saaret".
Vaikuttaa näppärältä matkalaisen oppaalta nähtävyyshintatietoineen, ruokapaikkaneuvoineen jne.
Olin jo ajatellut että osallistuisimme Aurinkomatkojen järjestämin valmiisiin retkiin. Mutta nyt taitaapi olla niin, että voimme sittenkin hienosti viettää mukavan seikkailevan loman, vaikka ollaankin valmismatkalla.
Jotain merikilpikonnameriretkeä voisi olla vaivattomampaa kokeilla AM:n tarjonnasta, katsotaan, katsotaan.
Viimekesän reissua ajatellen eilen illalla Liv-kanava sai sydämen sykkimään. Sieltähän tulee jokunenkin matkaohjelma. Tuossa tekivät junareissua pitkin Skotlantia, kävivät mm. ah siellä Invernessissä ja Loch Nessillä...ihan oli tuttuja paikkoja.

Kreikan meri

on sitten kohteena. Tässä tuli muutama viikko selattua matkanjärjestäjien sivuja. Huoneistohotelleja tuntui olevan enemmän aina tarjolla. Pitkällisen hintavertailun ja vakavan ajatustyöskentelyn jälkeen päädyin kuitenkin hotelliin puolihoidolla. Ja tärkeintähän oli, että paikassa mihin mennään on rantaa ja uima-altaat. Eli ne nyt sitten ovat siellä odottamassa.
Lähtö on ensi keskiviikkona ja kohteena Zakinthoksen(Zákynthos)saari ja Tsilivin "kaupunki".
Ja hotellin nimi on muuten Park. Olikohan valinnassa jotain alitajuntaista OAJ:n jäsenen mielessä.

Tallinnassa satoi

Mutta mukavaa oli. Ei se sade mitään haitannut, kuten Emilia sanoi--ei me äiti sokerista olla.

Erittäin hyvässä paikassa käytiin syömässä "Steak House". ei ollut paljon ihmisiä. Emilia söi lasten lehtipihvin... ja minä paistileivän. ja päällähän tietysti oli pari paitettua ihanan muhevaa pihviä. Suosittelen.

Ja kahvit käytiin Maiasmokkissa nauttimassa.

Kierreltiin myös muuten, yksi kirkko ja Emilia tykkäsi niin niistä sataman läheisistä meremarketeista. Vasitella halusi sinne mennä kulkemaan. Kuulema hauskaa kun myyjät hyökkii päälle ja tarjoaa tavaraa. Minä olin että, oi ei.

Siellä kohdattiin myös älykkö suomalaisia lonkerot kädessä, pari miestä ja nainen, he kova äänisinä maailman omistajina arvostelivat tavaroita. Huh. Ei varmaan kotipuolessa tule ihan heti mieleen lähteä ostoskeskukseen tuolla lailla örveltään. Olivat niin ulkomailla.

Kesän matkat

Nonhin, ollaanhan sitä mietitty, jos mitä vaihtoehtoja.
Ensimmäinen pieni pyrähdys tulee tehtyä kesän eka viikolla Tallinnaan. Eli ei mikään varsinainen matka, mutta mukava "vaihtelu virkistää" -pyrähdys.

Entäpä se ulkomaa. Olen nyt vakavasti päätynyt kokeilemaan tuollaista pikalähtöä. Eli muutamaa päivää ennen kuin ollaan lähdössä, otan randominan jonkun matkan. Aurinkoon tietenkin, kuten Emilia toivoi.
Aurinkolomamatkaan tuli jo siten valmistauduttua, että ostin uuden isomman matkalaukun, sellaisen, mitä nuo turistut tuntuvat vetävän perässään. Eihän sinne aurinkokohteeseen kehtaa oikein rinkkameiningillä mennä.

Rovaniemen reissu oli menestys

Mahtava reissu, jopa niin mahtava, että Emilia alkoi miettimään ensi kesän matkavaihtoehtona kahden viikon Rovaniemipläjäystä...mutta kuten aiemmin todettu, keskustelua jatketaan.

Todellakin hiihtolomalla ehdittiin hiihtää ja ulkoilla.
Mielettömän mukavaa oli päästä moottorikelkkailemaan ja laavuilemaan ystäväpariskunnan kanssa.



Myös sukulaisia tuli nähtyä oikein urakalla. Jopa erästä Vantaalla asustelevaa, jota siis ei todellakaan täällä Hesassa tule koskaan nähtyä. Myös yhtenä yllätyksenä tuli Emilian luokkalainen Oulunkylän ala-asteelta äitinsä kanssa vastaan paikallisessa ostoskeskuksessa. Olivat myös sukuloimassa Rovaniemellä.

Muuten reissu meni siis vallan positiivisesti (löytyi sairaan hyvä tee-kauppa, suosittelen kaikille, voi tilata myös postitse tuotteita http://www.mandragora.fi/)

Emilia manitsi vika päivänä, että tulee ihan posket kipeäksi, kun täällä tuntuu että kaikki hymyilee ja itsekin tulee hymyiltyä.

No nyt ollaan takaisin totisessa Hesassa, pitää yrittää muistaa tuo hymy.

Hiihtoloman välimatkailua

Tällä kertaa olemme menossa Rovaniemelle. Toivon todella, että Emilia pysyisi terveenä.
Mietiskelin tuossa ja aamulla kyselin, joko häntä kiinnostaisi pujottelu. Suostuu lähtemään, jos minä olen mukana.
Pitää vähän tsekkailla Ounasvaaran tarjontaa.
Voisihan ne kamat vain vuokrata, vaan omat taidot on kyllä todella ruostuneet.
Viimeksi 14 kesäisenä olen puikkaroinut, ja silloinkin miellään vain metsä/kumparelaskua.

No jotain lumi/metsä hommaa on kyllä keksittävä, jää mukava muisto.

Entäpä aurinkoranta?

Nyt on neidiltä tullut vahvoja toiveita päästä aurinkorantailemaan. Itse en ole koskaan moista halunnut/ajatellut. En edes Suomessa voi olla auringossa, kun punapigmenttisenä palamisvaara x 10.
Olen ajatellut, että joko kaupunkilomaa, tai tuollaista retkeilymajameininkiä, se olisi mun juttu.
Toinen toive hänellä on joku huvipuisto. Toisaalta puheissa hänellä jossain välissä vilahtaa Pariisi jossain välissä Sveitsi.

Täytynee joka toinen vuosi kunnioittaa hänen halujaan ja joka toinen minun. Täydellisestihän ne eivät mene ristiin, jos eivät täydellisesti yhteenkään.

Paras hyötysuhde matkalle voisi olla rantakohde, tivolimeiningissä olen niin rajoitettu pyörijäkaveri. Ehkä sitten sinne, kun Emilia itse pääsee joka laitteiseen, ettei tarvitse seuralaista.

Mutta keskustelua jatketaan....